Omat työkalut
Sijainti: Pääsivu Historialliset kartat Läänin- ja kihlakunnankartat

Läänin- ja kihlakunnankartat

Läänin- ja kihlakunnankartat

 

Lääninkartat

Varhaisimmat lääninkartat tehtiin 1640-luvulla Käkisalmen ja Viipurin lääneistä, ja vuosisadan keskivaiheilla kaikista lääneistä oli olemassa jonkinlainen maantieteellinen kartta; karttoja käytettiin uuden vuonna 1688 ilmestyneen yleiskartan kokoonpanossa. Useaa 1600-luvun lääninkarttaa kopioitiin paremman puuttuessa sellaisenaan 1700-luvun alkuvuosina, Kajaaniporin karttaa vielä vuonna 1824 rajankäynnin yhteydessä. Vaikka 1700-luvulla käytettävissä oli jo varsin runsaasti yksityiskohtaisia verollepanomittauksia ja vesistökartoituksia, lääninkartat eivät laadullisesti olleet edenneet kovin pitkälle edellisen vuosisadan kartoituksista. Vuonna 1742 ilmestyivät Porin ja Hämeen läänien kartat ja seuraavana vuonna Turun ja Uudenmaan läänien kartat. Hieman myöhemmin laadittiin Pohjanmaan kattanut yleiskartta. Lääninkartat muuttuivat lähes tarpeettomiksi, kun ensin 1770-luvulla ilmestyi Wetterstedtin suunnilleen maakunnalliseen lehtijakoon perustunut painamaton kartasto ja aivan vuosisadan lopulla painettiin vapaaherra Samuel Gustaf Hermelinin kartasto. Uuden nousun lääninkartat kokivat 1800-luvulla. G. Thilen toimitti Kuopion lääninkartan vuonna 1833 ja samana vuonna ilmestyi Hämeen läänin kartta. Suomen yleiskartan rakentamisen yhteydessä tehtiin uusia lääninkarttoja seuraavalla vuosikymmenellä: vuonna 1843 Uudenmaan kartta ja 1845 Hämeen läänin kartta. Tähän lääninkarttojen tekeminen jäikin sillä erää, sillä valmiita kihlakunnankarttoja ei ollut tarpeeksi, ja toisaalta Suomen yleiskartan lehdet alkoivat korjata karttatilannetta 1860-luvulta lähtien. Ehkä enimmäkseen laajenevan koululaitoksen tarpeisiin julkaistiin kuitenkin vuonna 1861 Hämeen läänistä uusi kartta, ja I.J. Inbergin toimesta 1890-luvulla Turun ja Porin läänin kartta ja Uudenmaan läänin kartta.

 

Kihlakunnankartat 1600-luvulta 1800-luvulle

1600-luvulla kihlakunnankarttoja laadittiin yksinomaan Turun ja Pori läänin alueelta, jossa -  pitäjien suhteellisen pienen koon vuoksi – ne korvasivat muualla maassa tehtyjä pitäjänkarttoja tai kokonaisia lääninkarttoja. Näiden kartoitusten tekijä oli läänin maanmittari Hans Hansson. Kihlakunnankarttoja ei tehty lainkaan 1700-luvulla. 1840-luvulla käynnistynyt hanke uuden Suomen yleiskartan luomiseksi toi myös kihlakunnankartat muotiin. Yleiskartan pohjana olleista pitäjänkartoista yhdistettiin niitä pienentämällä mittakaavaan 1:100 000 kihlakunnankarttoja, ja näin vuosina 1841-1862 tehtiin eri lääneistä kaikkiaan 50 kihlakunnankarttaa. Kihlakunnankarttoja käytettiin monenlaisten tilastointitöiden sekä yhteiskunnallisten, arkeologisten ja historiallisten ilmiöiden esityspohjana. Kihlakunnankarttoja ei liene juurikaan painettu. Alkuperäinen painamaton aineisto on kovasti kärsinyt ja lähellä tuhoutumista.

 

Teksti: Heikki Rantatupa

Viitteet 110/64
Nimeke Tekijä Tyyppi Vuosi
Ahvenanmaa
Maanmittauskonttori
Map
1714
Ala-Satakunta
Hansson, Hans
Map
1650-luku
Ala-Satakunta
Hansson, Hans
Map
1650
Etelä-Pohjanmaa
Claesson, Claes
Map
1680
Etelä-Pohjanmaa
Claesson, Claes
Map
1650
Halikon ja Piikkiön kihlakunnat
Hansson, Hans
Map
1650-luku
Halikon kihlakunta
Hansson, Hans
Map
1650-luku
Häme
Schröder, Lars
Map
1653
Häme
Wetterstedt, Eric
Map
s. d.
Hämeen jalkaväkirykmentin rekrytointialue
Map
1696