Omat työkalut
Sijainti: Pääsivu Historialliset kartat Sotilaskartat

Sotilaskartat

Sotilaskartat

 

Ruotsin maanmittauslaitosta luotaessa vuonna 1628 yhtenä kruunun ja Kustaa II Aadolfin tarkoituksena oli verotusta palvelevien maakirjakarttojen ohessa hyödyntää kartoitustoimintaa myös parhaillaan käytävän eurooppalaisen suursodan (30-vuotinen sota) tarkoituksiin. Suomen kannalta katsoen varhaisimmat maantieteelliset kartoitukset 1600-luvun puolivälistä lähtien täyttivät pitkälle myös sotilaalliset tavoitteet, eikä varsinaisia sotilaskartoituksia laadittu tällä vuosisadalla. Kustaa Aadolfin kauteen ovat kuitenkin ajoitettavissa muutamat Suomen linnoituskartat vuodelta 1634 (Käkisalmi, Viipuri). Ensimmäisiä puhtaasti sotilaallisia tarkoituksia palvelevia karttoja Suomea koskien olivat ruotujakoisen armeijan tarkoituksiin piirretyt rekrytointikartat vuonna 1696 Hämeestä ja Satakunnasta. Suuren Pohjan sodan taistelutapahtumista laadittiin myös muutamia karttoja. Sotilaallisia tarkoituksia palveli myös Hattujen sodan alla laadittu Suomen tiekartasto. Varsinaiset sotilaskartoitukset alkoivat kuitenkin vasta rekognosointi- eli tiedustelukarttojen syntymiskaudella Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Rajakartoituksia ja muita sotilaskartoituksia tehtiin kolmessa eri vaiheessa, ensin vuosina 1721-1741, sitten Hattujen sodan jälkeen Suomen linnoitussuunnitelmia varten, ja laajimmin vielä vuodesta 1776 alkaen  vuoteen 1805, jolloin syntyi laajin rekognosointikartasto. Pohjakarttoina käytettiin siviilimaanmittareiden laatimia pitäjänkarttoja, ja siitä syystä sekä siviili- että sotilaskartat ovat jääneet pääasiassa Ruotsin Krigsarkivetin kokoelmiin. Rekognosointikartasto käsittää itärajalta lähtien lähes koko eteläisen Suomen, ja muualtakin karttoja löytyy pääteiden ympäristöstä. Suomen sodan aikana 1808-1808 erikoistuneet kenttämittausupseerit laativat sekä tilannekarttoja että hieman laajempia kenttämittauksia.

 

Autonomian aikana maantieteelliset kartoitukset olivat pitkälle alistettu Venäjän sotilasviranomaisten valvontaan. Krimin sodan jälkeen 1855-56  laadittiin rannikkoa ja eteläistä Suomea koskeva ns. Kalmbergin kartasto ja vuonna 1860 eversti Alftanin toimittama Suomen yleiskartta.

 

Teksti: Heikki Rantatupa

 

Tehdyt toimenpiteet