Omat työkalut
Sijainti: Pääsivu Historialliset kartat Vesistökartat

Vesistökartat

Vesistökartat

 

Suomen vesiteitä kartoitettiin jo 1600-luvulla maantieteellisten mittausten yhteydessä. Suuremman huomion kohteeksi vesireitit tulivat isonvihan jälkeen 1720-luvulta eteenpäin. Kaksi  Suomeen asetettua tutkijakomissiota selvitti maan  taloudellista tilaa. Niiden toimintaan kuului myös ns durchvatten-selvitys, vesireittien tutkiminen ja mahdollinen yhdistäminen mereen. Komissioiden palvelukseen valjastettiin Suomen maanmittarikunta tarpeellisessa määrin. Jo 1720-luvulla tehtiin Kokemäenjoen vesistökartoitus ja seuraavina vuosikymmeninä kartoitettiin Päijänteen vesistöalue useamman maanmittarin voimin. Maantieteelliset mittauskomissiot tekivät pitäjänkartoitusten ohessa samalla myös vesistökartoituksia 1740-luvulta lähtien. Sotilaallisissa rekognosointikartoituksissa 1700-luvun lopulla paneuduttiin vesistökysymyksiin lähinnä puolustustarpeita ja kulkumahdollisuuksia silmälläpitäen. Samaan aikaan valmistuneet hyvät yleiskartat tekivät osaltaan kokonaisten vesistöalueiden kartoitukset tarpeettomiksi. Autonomian ajalla vesistökartoituksissa paneuduttiin koskien käyttökelpoisuuteen myllyjen ja sahojen käyttövoimana,  myöhemmässä vaiheessa uittoväylinä ja sähköenergian tuottajina. Krimin sodan jälkeen valmistuivat ensimmäiset sisävesikartat venäläisten sotilaskartoittajien toimesta.   


Teksti: Heikki Rantatupa

Viitteet 110/114
Nimeke Tekijä Tyyppi Vuosi
Alvajärvi
Savander, Gustaf
Vesistökartta
1854
Annalankoski
Willebrand, F. M.
Vesistökartta
1881
Annalankoski
Långhjelm, Carl Johan
Vesistökartta
1854
Äänekosken myllyt
Savander, Gustaf
Vesistökartta
1857
Äänekoski
Savander, Gustaf
Vesistökartta
1856
Äänekoski
Tulindberg, Erik, Kjellman, Pehr
Vesistökartta
s. d.
Ähtärin vesistöt
Florin, Johan
Vesistökartta
1777
Eurajoki
Ekman, Daniel
Vesistökartta
1741
Hartolan kosket
Tulindberg, Erik, Kjellman, Pehr
Vesistökartta
s. d.
Hartolan kosket
Tulindberg, Erik, Kjellman, Pehr
Vesistökartta
s. d.