Omat työkalut
Sijainti: Pääsivu Tutkimus ”Keisarin kartat”

”Keisarin kartat”

Vilppu Keisaria pidetään Keisarin suvun kantaisänä. Vilppu asui Soinin Keisarbackalla 1600-luvulla, ja tältä alueelta on myös vanhin tunnettu Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kartta. Karstulassa heinäkuussa 2002 pidetyillä sukujuhlilla oli esillä karttoja Keisarin suvun nykyisiltä asuinpaikoilta Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.


ALAJÄRVI/SOINI

Hans Häggström: Hongiston (Möksy) ja Parviaisen (Soinia) uudistilojen kartat vuodelta 1728.

Talot olivat yksittäistaloja, pellot aitauksien keskellä vuoroviljelyksessä. Kartassa on myös taloselitys. Hongiston taloa Häggström kuvasi seuraavasti (suom.): ”Tämä Hongiston uudistila sijaitsee Kruunun almenningilla 13 peninkulmaa Pietarsaaren kaupungista ja 5 peninkulmaa Lappajärven kirkolta… on ylösotettu 50 vuotta sitten .” KA E 11 11.


ALAJÄRVI

Jakob Vikar: Lassinkedon ja Vähäpynttärin kartat (1735).

Kurejoella (Jokikylässä) olevaa Lassinketoa viljeli, ilmeisesti Isonvihan tapahtumien seurauksena, Vähäpynttärin talo. Lassinkedon naapureina olivat mm, Jutlaukkonen, Svarfar ja Ingerän autio, joka vuorostaan kuului Siktalan ja Sissalan taloille. KA E 9 8/1.


Jakob Vikar: Vähäpynttärin ja Lassinkedon taloselitykset (1735).

Vähäpynttärin isäntä tähän aikaan oli Matti Erkinpoika.Talon pellot on lueteltu tarkkaan: Vasikkahaka, Suutarin vainio, Toivanpalto, Joenssuovainio ja Ahopelto. Lassinkedon autiotalo puolestaan oli mainittu jo Juhana Ottenpojan maantarkastuksessa vuonna 1608. KA E 8/1.


Hans Häggström: Pynttärin ½ manttaalin kruununtalon pellot ja niityt 1728.

Pynttärin taloa asuttiin kahtena savuna; päätaloa isännöi Simon Pekanpoika. Pellot nimettiin, mitattiin ja gradeerattiin. Jyväluvut vaihtelivat kahden ja neljän välillä. Pynttärinniemi oli Alajärven ensimmäisiä vakinaisesti asuttuja paikkoja. KA E 9/1.


ALAHÄRMÄ

Peter Uhmin: Antti Nuutinpojan uudistila Alahärmän Naarasluomalla, 1703.

Uhmin oli tuottelias Pohjanmaan kartoittaja 1700-luvun alussa. Naarasluoman (Hakola) kahdelle uudistilalle on mitattu pellot ja niityt, kartoitettu ympäröiviä metsiä sekä siellä sijaitsevia laidunmaita ja piirretty tieura joelle. Vainioiden läheisyydessä sijatsi tervahauta. KA E 26 43/1.


Peter Uhmin: Erkki Joosepinpojan uudistila Naarasluomalla, 1703. KA E 26 43.


NEDERVETIL/ALAVETELI

Erik Florin: tiluskartta Alavetelistä 1753.

Kylän pellot ja niityt sijaitsivat tiiviisti jokilaaksossa. Tällaisia karttoja piirrettiin pohjaksi isollejaolle, joka oli jo käynnissä Kyrönmaalla. KA E7 4/2.


Erik Florin: Alavetelin kirkonkylää 1753.

Perhonjokilaaksossa sijaitsevan Alavetelin kirkonkylän pellot ja niityt 1700-luvun puolivälissä. Kartan keskellä kirkko. KA E7 4/9.


Erik Florin: karttaselitys ja kyläselitys Alavetelin taloista.

Selitysosan vasemmassa alalaidassa on mainittu mm. yhdeksän eri talojen yhteydessä olevaa sotilastorppaa, Viitaveden talon maarorppa sekä Högnäsin, Jänislammen, Westersundin, Högbackan ja Beldanin uudistilat. KA E 7 4/26.


Erik Florin: Alavetelin ulkotiluksia 1753.

Kylän ulkopuolella sijaitsivat niityt ja metsämaat, joita maanmittarit 1700-luvun puolivälissä jo pyrkivät kartoittamaan tulevaa isoajakoa varten. Niityt sijaitsivat parhaasta päästä purojen ja lampien rannoilla. Kartassa näkyy suon yli johtavat pitkospuut sekä Norrmossan lammen rannalla sijaitsevat salpietariladot; salpietaria valmistettiin ruudin raaka-aineeksi. KA E8 2/25.


Jakob Vikar: Tastin autiotalon mittaus 1743.

Vikar antaa Tastin tilasta varsin synkeän kuvan: se sijaitsee hallanaralla paikalla soitten ja rämeitten läheisyydessä, joten viljely on varsin työlästä. Tilaan kuului kuitenkin osuus sahamyllystä ja puolikas jauhomyllystä. Etuisuuksia oli myös, että Kokkolaan oli matkaa vain 2 peninkulmaa. KA E8 2/25.


EVIJÄRVI/LAPUA

Hans Häggström: kaksi uudistilaa (Kurvi ja Kiilunen Kauhajärvellä) 1728.

Kiilusen Kauhajärven rannalla olevaa uudistilaa isännöi Kustaa Tuomaanpoika vuodesta 1718 lähtien. Tila oli siis ylösotettu isonvihan aikana. Kurvin kruunun allmenningilla perustettua uudistilaa piti hallussaan Erkki Jaakonpoika. Tämä uudisasutus oli perustettu vuotta aikaisemmin kuin Kiilunen. Peltoalat molemmilla tiloilla olivat nykymitoissa sanoen runsas hehtaari – puolitoista. KA E11 10/1.


KAARLELA

Ernst Roering: kirkonkylän tiluskartta vuodelta 1757.

Kokkolan kaupungin porvarien pellot ja niityt ulottuivat varsin lähelle Kaarlelan kirkkoa. Kirkkopiha oli monen tien risteys. KA E8 2/27.


Jakob Vikar: Broändan ja Fintorpin talot Storbyssä, 1739, selitys / kartta.

Karttaselityksessä Vikar antaa tarkat tiedot peltojen gradeerauksesta. Fintorp nimi viittaa suomenkieliseen torppariin. KA E6 6/1.


KARSTULA

Osa pitäjänkartasta, 1800-luvun alku.

Karstulasta ei ole tiluskarttoja ennen 1800-luvun alussa alkanutta isoajakoa. 1800-luvun alussa uudistettiin vanha pitäjänkartta. Kartulan kirkonkylän taloja pitäjänkartan mukaan. KrA, Ruotsi.


Pitäjänkartta 1800-luvun alusta.

Kiiminkijärvi ja Kimingin kylää pitäjänkartan mukaan. Kimingin rautaruukki on merkitty kartan alalaitaan. KrA, Ruotsi.


KAUHAVA

Peter Uhmin: tiluskartta vuodelta 1708.

Kartassa erottuu Pernojan, Hemmingin ja Sippolan talot. Tilukset olivat hyvässä järjestyksessä joen molemmin puolin ilman isoajakoakin! KA E26 51.


KEURUU

Johan Vettervik: Jukojärven rajakartta, 1725.

Keuruun Valkialahdesta tehtiin ensimmäinen kartta jo vuonna 1689, mutta varsinaisesti kartoitustöihin päästiin vasta isonvihan jälkeen. Vettervik laati useista pitäjistä ja kylistä rajakarttoja, jollaisista myös oheinen Jukojärven kartta on esimerkkinä. KA E 51 6/1.


KRONOBY/KRUUNUPYY

Jakob Vikar: Geometrinen kartta Pårasbystä, 1743.

Vikar laati lähes parikymmentä karttaa Kronobyn eri kylistä 1740-luvulla. Joessa oli useita jauho- ja sahamyllyjä, mm. Krokforsin talolla. Peltojen keskellä on useita latoja. KA E13 1.


KUORTANE

Peter Uhmin: Geometrinen kartta Kuhalammin tiluksista, 1709.

Kestikievarinisäntä Hintrikki Kuhalammella oli Uhminin katselmuksen mukaan hyvät laitumet ja halko-, rakennuspuu- ja tuohimetsiä hyvästi omaan tarpeeseen. Kalastusta voitiin harjoittaa lähellä olevalla Kuhalammella. KA E26 34/1.


Peter Uhmin: Geometrinen kartta Mustapään talon tiluksista, 1709.

Kuortaneenjärven koillispäässä olevaa taloa isännöi Yrjö Mustapää. Aivan rannassa kulki maantie ja vanhan Ruonan kivisillan kohdalla oli jo tuolloin jonkinlainen sillantapainen. Talon vieressä oli asiaankuuluva humalatarha. KA E 26 26.


LAPPAJÄRVI

Erik Höjer: Geometrinen kartta Savonkylän kahdesta talosta, 1731.

Kyrönniemessä vastapäätä Kärnänsaarta, sijaitsi kappalaisen puustelli. Aivan Lappajärven rannassa harrastettiin vielä täysin kaskenpolttoa. KA E11 8/1.


Jakob Vikar: Vestervikin eli Savolan uudistilan katselmus, 1738.

Tokkien autiota eli Hiiromaan autiotilaa oli tähän asti viljelty Lukkarin talon alaisuudessa, mutta nyt kylänmiesten läsnä ollessa pyrittiin talo jälleen asuttamaan uudistilana. KA E9 9/1.


LEHTIMÄKI

Erik Höjer: Geometrinen kartta Hintsan ja Laukkosen taloista, 1731.

Talot sijaitsivat mäensyrjässä peltojensa ja niittyjensä keskellä; myös metsään oli raivattu niittyjä karjaa varten. Kaskeamista harjoitettiin talojen läheisyydessä. KA E11 2/1.


ORAVAIS/ORAVAINEN

Peter Uhmin: Karvatin kuuden talon tilukset, 1709.

Karvatin kyläpiirissä on nähtävissä selviä sarkajaon merkkejä, tilukset olivat varsin sekaisin keskenään. Harvinaista kyllä, tähän aikaan vedettiin myös kylän rajat. KA E22 7.


UUSIKAARLEPYY

Erik Höjer: Osa Uudenkaarlepyyn pitäjän ja kaupungin omistuksia, 1726.

Koko Lapuanjokilaakso kartoitettiin 1700-luvulla varsin tarkasti, ja Jokilaakson elämänolosuhteita voidaan seurata pikkutarkasti karttojen avulla. Kuvassa pitäjänkirkko ja omistuksia joen rannalla. KA E15 2/2.


Math. Wörgren: Ytterjeppon omistuksia, 1740.

Ytterjeppon kylän kartassa näkyvät kuusi taloa sijaitsivat varsin mallikkaasti tilustensa keskellä tässä ennen isoajakoa laaditussa kartassa. KA E17 13/2.


ESSE/ÄHTÄVÄ

Jakob Vikar: Geometrinen kartta Ytteressestä, 1734.

Vikar kartoitti Ytteresseä 1730- ja 1750-luvuilla perusteellisesti. Tässä yleiskartan pienennöksessä näkyvät paitsi pelto- ja niittyomistukset myös metsät ja niiden kasvusto. KA E 9 5/1a.


MAANTIETEELLISIÄ KARTTOJA

Hans Henrik Aspegren: Alajärven kappelikartta 1776.

Aspegrenin pitäjänkartasta on olemassa useitakin versioita, mutta tämä Ruotsin sota-arkistosta löytynyt kartta on sangen hyvin säilynyt. Kartasta näkyy hyvin kappelin tuonaikainen asutus ja tiestö. KrA, Ruotsi.


Hans Henrik Aspegren: Lappajärven pitäjänkartta, 1776.

Lappajärven pitäjänkartassa on paneuduttu 1770-luvun asutukseen ja tiestöön. Tarvolasta lähti Järviseudun asukkaiden kirkko- ja tervatie Kortesjärven ja Evijärven kauttaPietarsaareen. Karttaan on merkitty myös Pietarsaaren ja Kyrön suurpitäjien välinen rajankulku. KrA, Ruotsi.


Hans Henrik Aspegren: Saarijärven ja Lapuan välinen uusi maantie, 1776

Aspegren tutki 1770-luvulla uuden poikittaistien Kuopion-Vaasan postitien erämaaosuuden Saarijärveltä Lapualle. Kartan etusivun merellisellä esityksellä ei ole paljoa tekemistä varsinaisen maantietutkimuksen kanssa. KrA, Ruotsi.

1800-luvun alussa oli jo olemassa erinomainen Hermelinin kartasto, jota käytettiin mm. Suomen sodan operaatioissa vuonna 1808. Oheinen kartta ilmeisesti juuri sotavuosilta on jonkunlainen peitepiirros, jossa esitetään Lapua keskuspaikkana maakunnan tärkeimmät tieyhteydet. RA, Ruotsi.


KARSTULA

H.H. Aspegren: Saarijärvi – Lapua tiekartta, Pääjärven l. Karstulan osuus, 1776

Pääjärven eli Karstulan kohdalla kulki ennen tulevaa postitietä ratsutpolku sekä talvitie Pääjärven yli. Lähellä Pääjärven uutta kirkkoa kaskettiin vielä voimallisesti – maisema on näyttänyt tuohon aikaan varsin autiolta. Kirkonkylän kolme lampea, Mehtälampi sekä Alanen ja Ylinen lampi ovat kartassa. Tien varrella olevat risti tarkoittavat etäisyystolppia.

 

Teksti ja kartat: Heikki Rantatupa, esityksen koostaminen: Jari Järvinen

Tehdyt toimenpiteet